Pidin Vasemmistoliiton puoluevaltuuston ja eduskuntaryhmän kokouksessa 19.6.2011 puheenvuoron jossa toivoin tovereilta yhtenäisyyttä ja solidaarisuutta, kävi äänestyksessä hallitukseen menosta kuinka tahansa. Puheenvuoroni oli yksi harvoista, joka ei varsinaisesti ottanut kantaa hallitukseen menemiseen.
Tässä puhe muistiinpanojeni mukaan:
”Hyvät toverit.
Me olemme kokoontuneet tänne tekemään vaikeaa päätöstä. Niiden muutaman vuoden aikana, mitä minä olen vasemmistolaisessa toiminnassa ollut mukana, on tämä hallitusasia kiperin vastaan tullut kysymys.
Vaikuttaa siltä että tämä on myös kysymys, joka jakaa puoluevaltuusto- kuin kenttäväkeäkin paljon. Asiaan suhtaudutaan intohimoisesti niin järjestötaloilla, sähköpostilistoilla, kuin tässä kokoussalissakin ja keskustelu on käynyt paikoitellen hyvinkin kiivaana.
Minulle on jo moni hyvä ja rakas toveri ilmoittanut, että eroaa puolueesta jos Vasemmistoliitto lähtee hallitukseen. Toisaalta moni hyvä ja rakas toveri on ilmoittanut, että eroaa puolueesta jos EMME mene hallitukseen.
Mielestäni tällainen toiminta ei ole lainkaan järkevää. Haluan jatkossakin tehdä töitä kaikkien näiden tovereiden kanssa, joten toivottavasti he eivät toteuta uhkaustaan.
Toiminkin nyt niin, että en ota kantaa hallitukseen menemisen puolesta tai sitä vastaan. Me kaikki äänestämme järkemme ja omantuntomme mukaan.
Peräänkuulutan kuitenkin teiltä, hyvät toverit, pitkäjänteisyyttä, rauhallisuutta ja nöyryyttä. Päätti tämä kokous mitä tahansa, tulevat jotkut meistä varmasti pettymään. Päätös on kuitenkin demokraattinen ja pettymyksen kanssa voi oppia elämään.
Tällaisina vaikeina aikoina maailma, Suomi mukaanlukien, tarvitsee vahvaa ja yhtenäistä vasemmistolaista liikettä. Intohimoisuus ja aatteen palo on kenties kaunein piirre meissä vasemmistolaisissa ihmisissä, mutta emme saa antaa tunteidemme kiehua yli. Älkäämme siis alentuko fragmentoitumiseen, siltojen polttoon tai henkilöön menevään loanheittoon, vaan rakentakaamme jatkossakin parempaa maailmaa, joko hallitus- tai oppositioasemasta.
”Vasemmisto lisääntyy jakautumalla” on huono vitsi. Älkäämme tehkö siitä todellisuutta.
Kiitos.”
Kokous päätyi kannattamaan hallitukseen menemistä, äänien jakautuessa 40-23 ja 3 tyhjää.
Päädyin äänestämään ”ei,” mutta kuten puheenvuorossani totesin, ei päätös ollut millään lailla helppo. Omaan kantaani vaikutti lähinnä se, että puoluevaltuuston asettamat reunaehdot eivät hallitusohjelmassa toteutuneet riittävällä tavalla ja kuntien armoton rankominen on asia jota kentällä on todella vaikea selittää, varsinkin kun ollaan menossa kohti kuntavaaleja. Myös Euroopan vakausmekanismin hyväksyminen ja sukupuolineutraalin avioliittolain rapauttaminen ovat kehnosti sulateltavia asioita.
Olen myös kahtena vuonna peräkkäin sanonut Hyvinkään torilla pitämissäni vappupuheissa, että Kokoomus on ajettava oppositioon. Tätä taustaa vasten oli mahdotonta äänestää kokoomusvetoiseen hallitukseen menemisen puolesta.
Haluan kuitenkin kiittää ”Paavon jengiä” siitä työstä ja taistelusta jonka he ovat tehneet ja käyneet. Vaikka olinkin äänestyksessä kielteisellä kannalla, tiedostan sen, että tästä hallituksesta tulee paljon parempi kuin kahdesta aikaisemmasta. Toivon sydämeni pohjasta, että kykenemme myös jatkamaan kamppailua hallituksen sisällä ja puolustamaan niitä lukuisisa hyviä asioita mitä hallitusohjelmaan saimme ja toisaalta mahdollisimman paljon torppaamaan heikennyksiä ja huononnuksia.
Henkilökohtaisesti olen tyytyväinen siihen, että saimme vasemmistolaisen liikenneministerin. Kenties nyt VR:n asema pystytään turvaamaan, eikä raideliikenteemme alennustilaa syvennetä turhalla ja typerällä henkilöliikenteen kilpailutuksella. Myös pisararadan löytyminen hallitusohjelmasta on koko raideinfrastruktuurimme kannalta hieno asia. Tämä ensiarvoisen tärkeä, mutta aikaavievä hanke täytyy käynnistää mahdollisimman pian.
Kuten todettu, olen jatkossakin vasemmistolainen, vasemmistonuori ja vasemmistoliittolainen. Elämme myrskyisiä aikoja ja ainoastaan punainen lippu voi meidät luotsata aallokon halki. Seuratkaamme siis sitä jatkossakin.
– Juuso Aromaa, varapuheenjohtaja Vasemmistonuoret.
Jälkiajatus: Kenties Suomi pääsee vihdoin pelaamaan jalkapallon arvokisoihin, nyt kun Paavosta tehtiin urheilu- ja kulttuuriministeri 🙂
Juuso Aromaa 