Tehokkain tapa tehdä “köyhäinhuoltoa” on asteittainen siirtyminen kohti perustulomallia.
Lääketieteellinen aikakauslehti British Medical Journal tarkasteli heinäkuun julkaisussaan euroopan maiden rahankäyttöä sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvissä asioissa vuosina 1980–2008.
Vertailu kertoo, ettei terveydenhuollon budjetin koolla ole juuri yhteyttä väestön
kuolleisuuteen, mutta sosiaalitoimen budjetilla sen sijaan on. Sata dollaria asukasta kohden vähentää kuolleisuutta prosentilla. Etenkin päihde- ja sydänkuolemat vähenevät.
Tutkimusten mukaan yleisimpiä ennenaikaisia kuolinsyitä ovat köyhyys, syrjäytyminen ja alhainen koulutustaso. Siksi varoja pitää Suomessakin käyttää päihdehuoltoon, mielenterveysongelmaisten sosiaalipalveluihin sekä syrjäytymisen ja köyhyyden torjuntaan.
Taantumassa ennaltaehkäisy kuitenkin unohtuu ja rahaa kuluu enemmän sairauksien hoitoon. Hallitus on nostamassa kädet pystyyn syrjäytymisen ja köyhyyden suhteen. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen on tekemässä budjettia, jossa köyhyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden annetaan edelleen kasvaa.
Valtionvarainministeriönn budjettiesityksen mukaan pitkittyneesti pienituloisia on ensi vuonna 520 000, eli 20 000 enemmän kuin tänä vuonna. Yli vuoden työttömänä olleiden määrä nousee 60 000:een, missä on 7 000 ihmisen lisäys kuluvaan vuoteen verrattuna ja lasten köyhyysaste nousee prosentin kymmenyksen 13,2:een. Myös asunnottomien määrä lisääntyy, mitä se on tehnyt koko porvarihallituksen ajan.
Hallituksen budjettiriihessä tilanne on korjattavissa, jos siihen löytyy tahtoa. Kataisen esitys on kokoomuksen linja. Vihreät ovat olleet esityksen tulonjakovaikutuksista hiljaa. Vain keskusta on viritellyt vaimeasti verokapinaa, mutta riittävätkö pääministeripuolueen rahkeet muuttaa hallituksen tavoitteet käytännöksi, vai onko hallituksessa ketään, joka on köyhän asialla muutenkin kuin juhlapuheissa?
Mari Kiviniemen väliaikaishallitukselta ei odoteta merkittäviä linjauksia, vaan suuret verouudistukset sekä leikkauslistat jäävät odottamaan ensi kesänä aloittavaa uutta hallitusta.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita että budjettiesitys olisi merkityksetön välivuoden budjetti. Se jatkaa ja vahvistaa linjaa, jossa verotuksen progressiota lievennetään ja yhä suurempi osa veroista maksetaan samalla prosentilla tuloista riippumatta. Päätöstä siirtymisestä tasaveroon ei ole tehty, mutta sitä kohti kuitenkin liikutaan. Verotuksen painopisteen muutoksissa puhutaan valtavista siirtymistä. 2000- luvulla tuloveron tuotto on pudonnut 14 miljardista alle 10 miljardin euron ja arvonlisäveron tuotto noussut 11 miljardista 15 miljardiin euroon. Alivaltiosihteeri Martti Hetemäen työryhmän valmistelema verouudistus jatkaa samalla linjalla.
Oikeiston suuri linja on suurituloisten verotaakan alentaminen ja sosiaaliturvan lähes jäissä pitäminen. Jyrki Katainen on viime aikoina ylvästellyt hyvinvointivaltion puolustamisellaan minkä vihreydeltään on joutanut. Kataisen esiintyminen on loukkaavaa niitä suomalaista kohtaan, jotka elävät köyhyysrajan alapuolella.
Katainen on ollut alentamassa pääosin hyvätuloisia hyödyttävää tuloverotusta noin kahdella miljardilla eurolla. Kansaneläkelaitoksen erikoistutkija Ilpo Airio on laskenut, että köyhyyden poistaminen Suomesta maksaisi 1,6 miljardia euroa. Nyt tuo raha on käytetty suurituloisuuden vahvistamiseen.
Juuso Aromaa 