Tosi-tv on tehokasta propagandaa

Politiikan tukija, emeritusprofessori Risto Sänkiaho yhdistää Kokoomuksen nousun Suomen suurimmaksi puolueeksi syyksi tosi-tv:n luoman kulttuuri-ilmaston, kuten saimme viime vuoden lopulla netti-iltiksestä lukea. (http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011110314680659_uu.shtml?fb_ref=flb&fb_source=profile_oneline)

-Televisiossa meillä on vuosia etsitty voittajia ja pudotettu heikointa lenkkiä. Keskeisintä näissä tv-formaateissa on yksilökeskeisyys. Ideologinen sisältö on se, että jokaisella on mahdollisuus nousta suureksi tähdeksi ja luuserit tippuvat rattailta. Yhteisöllisyys ei ole ollut televisiossa muotia, solidaarisuudesta puhumattakaan, sanoo Sänkiaho.

Väitteen villeydestä huolimatta olen Sänkiahon kanssa samaa mieltä. Yksilökeskeinen kilpailun kulttuuri ja henkisesti väkivaltainen tv-viihde muokkaa ihmisten mielipiteitä ja osaltaan hankaloittaa tasa-arvoon ja hyvinvointiin perustuvan yhteiskunnan ylläpitämistä. Puheet solidaarisuudesta, yhteisöllisyydestä ja vaurauden jakamisesta tuntuvat vierailta ihmiselle, joka käyttää merkittävän osan ajastaan kilpailujen seuraamiseen, joissa pärjää selkäänpuukottamisella, kilpakumppaneidensa pettämisellä sekä itsensä ja kanssakilpailijoidensa nöyryyttämisellä.

Henkisen väkivaltaviihteen kyyninen ja ”keinolla-millä-hyvänsä” -pärjääjiä ihannoiva maailmankuva osaltaan eristää meidät yhteisöistämme ja yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. Sen tarjoama sisällöllisesti köykäinen, mutta sanomaltaan hyvin kyseenalainen ideologia passivoi katsojansa ja ohjaa tämän harhaan niistä asioista mitkä ovat yhteisöllisen elämän kannalta olennaisia ja tärkeitä.

Olen kuitenkin Sänkiahon kanssa eri mieltä siitä, etteikö tosi-tv:n ylivaltaa voisi murtaa. On vain luotava viihdettä ja kulttuuria joka edistää solidaarista ja yhteisöllistä maailmankuvaa selkäänpuukotuksen maailmankuvan sijaan. Tämä on myös tehtävä niin ammattitaitoisesti ja laadukkaasti, että ihmiset viihtyvät sen parissa ja ottavat sen omakseen.

Tämä ei ole mahdotonta. Vuonna 2010 Palefacen Helsinki Shangri-La albumi myi kultaa ja oli koko vuoden 13. myydyin levy. Väitän, että tuo albumi edisti esimerkiksi vasemmistolaista agendaa äänestäjien keskuudessa enemmän, kuin kaikki Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän kannanotot yhteensä.

Jos musiikin puolella kyetään haastamaan piilo-oikeistolainen sisältö, onnistuu se myös liikkuvan kuvan ja television puolella. Loppuen lopuksihan tosi-tv on pelkkä formaatti, jonka puitteissa on mahdollista luoda hyvinkin erilaisia ja eri näkökulmista tehtyjä ohjelmia. Mitlä kuulostaisi kilpailu, jossa simuloidaan elämää esimerkiksi Gazan kaistaleella tai Suomen vastaanottokeskuksessa? Tuotantotiimin palkkaamat näyttelijät toimivat vastapuolena, mutta ketään ei pudoteta ja joukkue voittaa yhteisen pääpalkinnon ainoastaan ja toimimalla tehokkaasti yhteisönä.

Ajatus sosiaalisesti kestävästä tosi-tv:stä ei ole edes niin ihmeellinen miltä se saattaa kuulostaa. Itseasiassa sitä on tehty jo. BBC:n Blood, Sweat and T-shirts ja sen jatko Blood, Sweat and Takeaways lähetti joukon hyvin toimeentulevia brittinuoria tutustumaan mistä heidän suosimansa muotivaatteet ja pikaruoka on peräisin. Sarja avaa kohdealueiden yhteiskunnallisia ongelmia ja näyttää katsojille globaalikapitalismin likaisen ja sortavan puolen. Samalla ohjelmalla on myös viihdearvoa, kun yltäkylläisyyteen tottuneet nuoret joutuvat selviämään hikipajojen ja slummien karuissa oloissa.

Yhteiskunnallisesti kestävän kulttuuritarjonnan ei tarvitse olla tylsää pönötystä tai raskassoutuista ja monimutkaista . Se voi olla myös viihteellistä, kiinnostavaa ja hauskaa. Mikä tärkeintä, se voi opettaa katsojiaan ymmärtämään paremmin maailmaa, muita ihmisiä ja itseään.

Advertisement

Jätkämarssin paikka

Ajattelin antaa hieman tulitukea puheenjohtaja Anderssonin hienolle bloggaukselle:
http://liandersson.puheenvuoro.uusisuomi.fi/86316-minihame-ylla-ei-tarkoita-kylla

Haluan nostaa hattua lutkamarssille ja siihen osallistuneille. On oikein ja hienoa, että naisilta löytyy rohkeutta nousta vastarintaan seksuaalista väkivaltaa ja konservatiivista hyssyttelyä vastaan. Erityisesti kun otetaan huomioon kuinka ahdasmielinen ja misogyninen ilmapiiri ainakin näissä nettikeskusteluissa velloo.

Naiset ovat elämäni valo ja kenties hienoin asia mitä tämä maa päällään kantaa. Tätä taustaa vastaan on todella vaikeaa käsittää monien miesten vähättelevää, alentavaa ja jopa vihamielistä asennetta heitä kohtaan. Aivan kuin naiset olisivat joku uhka meille! Tosiasiassa me valkoiset, suomessa syntyneet heteromiehet emme ole uhattu tai sorrettu vähemmistö, vaan osa eräänlaista globaalia eliittiä. Asiamme ovat todella hyvin. Meillä ei ole mitään syytä vainoharhaiseen pelkoon, vaan täydelliset mahdollisuudet itsemme ja yhteiskuntamme kehittämiseen.

Naisiin kohdistuvasta väkivallasta puhuminen tulkitaan usein kuitenkin jonkinlaiseksi hyökkäykseksi miessukupuolta kohtaan. Sen toteaminen että miehet lyövät ja raiskaavat naisia ja että tämä ei ole oikein, ei ole mitään feminististä vihapuhetta. Se on feminististä tosipuhetta.
Osa keskustelijoista argumentoi että, ”en minäkään käy prosenttijengien suosimissa baareissa, en puhu ikinä kellekkään, en katso ketään silmiin, en kulje pimeillä sivukujilla ja snägärijonoissa tuijotan vaan kengänkärkiäni. Näin olen kivasti melko usein välttänyt turpaanoton. Että kyllä siinä mielessä saavat viekottelevasti pukeutuneet pimut syyttää itse itseään raiskatuksi tulemisesta, kun eivät tajua alistua väkivallan kulttuurille ja elää pelossa.”

En ole lukenut tilastoja, mutta luulen, että suurin osa kaduilla ja ravintoloissa tapahtuvista pahoinpitelyistä kohdistuu miehiin. Aika harvassa ovat ne yli 13 vuotiaat miehet ja miehenalut, jotka eivät ole koskaan saaneet nekkuunsa.

Miksi me hyväksymme tämän? Minkä takia on ok elää väkivaltaisten paskiaisten luoman uhan alla? Minkä takia me joudumme välttelemään, pelkäämään ja painamaan katseemme maahan siksi, että joku alfa-sika haluaa puolustaa olematonta kunniaansa riitaa haastamalla? Koska
ongelma näyttää olevan olla sukupuolistunut, olisi asialle hyvä tehdä jotain ihan vaikka jätkäporukassa.

Ehkä meidän pitäisi järjestää ”jätkämarssi” katuväkivaltaa ja öykkäröintiä vastaan. Voisimme lähteä kaduille ja vaatia juomarauhaa baareihin ja hyvää henkeä snägärijonoihin. Kyseessä olisi ennenkaikkea vaatimus kulttuurin muutoksesta: Katuväkivaltaa ei pidä hyväksyä, eikä sen edessä tarvitse nöyristellä! Rähjäämällä ja riidanhaastolla ei todista omaa päälikkyyttään, ainoastaan oman idiotisminsa.
Naisille kiukuttelu ja heidän vaatimuksilleen naureskelu ei edistä mitään. Me kaikki tarvitsemme toisiamme ja seilaamme samassa veneessä. Siksi meidän pitää iittoutua lutkamarssilaisten kanssa ja vaatia väkivallattomuuden kulttuuria tähän väkivaltaiseen maahan.

Se olisi rohkeaa. Ehkä jopa miehekästä.

Vasemmistoliitto menee hallitukseen, Aromaan raportti puoluevaltuustosta.

Pidin Vasemmistoliiton puoluevaltuuston ja eduskuntaryhmän kokouksessa 19.6.2011 puheenvuoron jossa toivoin tovereilta yhtenäisyyttä ja solidaarisuutta, kävi äänestyksessä hallitukseen menosta kuinka tahansa. Puheenvuoroni oli yksi harvoista, joka ei varsinaisesti ottanut kantaa hallitukseen menemiseen.

Tässä puhe muistiinpanojeni mukaan:

”Hyvät toverit.

Me olemme kokoontuneet tänne tekemään vaikeaa päätöstä. Niiden muutaman vuoden aikana, mitä minä olen vasemmistolaisessa toiminnassa ollut mukana, on tämä hallitusasia kiperin vastaan tullut kysymys.

Vaikuttaa siltä että tämä on myös kysymys,  joka jakaa puoluevaltuusto- kuin kenttäväkeäkin paljon. Asiaan suhtaudutaan intohimoisesti niin järjestötaloilla, sähköpostilistoilla, kuin tässä kokoussalissakin ja keskustelu on käynyt paikoitellen hyvinkin kiivaana.

Minulle on jo moni hyvä ja rakas toveri ilmoittanut, että eroaa puolueesta jos Vasemmistoliitto lähtee hallitukseen. Toisaalta moni hyvä ja rakas toveri on ilmoittanut, että eroaa puolueesta jos EMME mene hallitukseen.

Mielestäni tällainen toiminta ei ole lainkaan järkevää. Haluan jatkossakin tehdä töitä kaikkien näiden tovereiden kanssa, joten toivottavasti he eivät toteuta uhkaustaan.

Toiminkin nyt niin, että en ota kantaa hallitukseen menemisen puolesta tai sitä vastaan. Me kaikki äänestämme järkemme ja omantuntomme mukaan.

Peräänkuulutan kuitenkin teiltä, hyvät toverit, pitkäjänteisyyttä, rauhallisuutta ja nöyryyttä. Päätti tämä kokous mitä tahansa, tulevat jotkut meistä varmasti pettymään. Päätös on kuitenkin demokraattinen ja pettymyksen kanssa voi oppia elämään.

Tällaisina vaikeina aikoina maailma, Suomi mukaanlukien, tarvitsee vahvaa ja yhtenäistä vasemmistolaista liikettä. Intohimoisuus ja aatteen palo on kenties kaunein piirre meissä vasemmistolaisissa ihmisissä, mutta emme saa antaa tunteidemme kiehua yli. Älkäämme siis alentuko fragmentoitumiseen, siltojen polttoon tai henkilöön menevään loanheittoon, vaan rakentakaamme jatkossakin parempaa maailmaa, joko hallitus- tai oppositioasemasta.

”Vasemmisto lisääntyy jakautumalla” on huono vitsi. Älkäämme tehkö siitä todellisuutta.

Kiitos.”

Kokous päätyi kannattamaan hallitukseen menemistä, äänien jakautuessa 40-23 ja 3 tyhjää.

Päädyin äänestämään ”ei,” mutta kuten puheenvuorossani totesin, ei päätös ollut millään lailla helppo. Omaan kantaani vaikutti lähinnä se, että puoluevaltuuston asettamat reunaehdot eivät hallitusohjelmassa toteutuneet riittävällä tavalla ja kuntien armoton rankominen on asia jota kentällä on todella vaikea selittää, varsinkin kun ollaan menossa kohti kuntavaaleja. Myös Euroopan vakausmekanismin hyväksyminen ja sukupuolineutraalin avioliittolain rapauttaminen ovat kehnosti sulateltavia asioita.

Olen myös kahtena vuonna peräkkäin sanonut Hyvinkään torilla pitämissäni vappupuheissa, että Kokoomus on ajettava oppositioon. Tätä taustaa vasten oli mahdotonta äänestää kokoomusvetoiseen hallitukseen menemisen puolesta.

Haluan kuitenkin kiittää ”Paavon jengiä” siitä työstä ja taistelusta jonka he ovat tehneet ja käyneet. Vaikka olinkin äänestyksessä kielteisellä kannalla, tiedostan sen, että tästä hallituksesta tulee paljon parempi kuin kahdesta aikaisemmasta. Toivon sydämeni pohjasta, että kykenemme myös jatkamaan kamppailua hallituksen sisällä ja puolustamaan niitä lukuisisa hyviä asioita mitä hallitusohjelmaan saimme ja toisaalta mahdollisimman paljon torppaamaan heikennyksiä ja huononnuksia.

Henkilökohtaisesti olen tyytyväinen siihen, että saimme vasemmistolaisen liikenneministerin. Kenties nyt VR:n asema pystytään turvaamaan, eikä raideliikenteemme alennustilaa syvennetä turhalla ja typerällä henkilöliikenteen kilpailutuksella. Myös pisararadan löytyminen hallitusohjelmasta on koko raideinfrastruktuurimme kannalta hieno asia. Tämä ensiarvoisen tärkeä, mutta aikaavievä hanke täytyy käynnistää mahdollisimman pian.

Kuten todettu, olen jatkossakin vasemmistolainen, vasemmistonuori ja vasemmistoliittolainen. Elämme myrskyisiä aikoja ja ainoastaan punainen lippu voi meidät luotsata aallokon halki. Seuratkaamme siis sitä jatkossakin.

– Juuso Aromaa, varapuheenjohtaja Vasemmistonuoret.

Jälkiajatus: Kenties Suomi pääsee vihdoin pelaamaan jalkapallon arvokisoihin, nyt kun Paavosta tehtiin urheilu- ja kulttuuriministeri 🙂

Hyvinkään seudun Vasemmistonuoret tuomitsevat Kokoomusnuorten liittohallituksen kannan positiiviseen syrjintään

Kokoomusnuoret ottivat 30.5. kantaa rasismiin. Puheenjohtaja Wille Rydmanin johdolla liittohallitus on poistamassa positiivista syrjintää. Positiivinen syrjintä tarkoittaa, että käytetään erilaisia kiintiöitä henkilöitä valitessa erilaisiin toimiin. Kannanoton mukaan Kokoomusnuoret eivät näe tätä tasa-arvoa edistävänä seikkana.

Kokoomusnuoret eivät eivät vaikuta ymmärtävän, että positiivinen syrjintä luo kannusteita eri ryhmille enemmän, kuin jännitteitä niiden välille. Kiintiöiden avulla on muun muassa saatu enemmän miehiä naisvaltaisille aloille (ja toisinpäin) sekä autettu maahanmuuttajien kotouttamista, luoden näin Rydmanin peräänkuuluttamaa ”työperäistä maahanmuuttoa.”

Kokoomusnuoret ampuvat kannanotossaan itseään jalkaan. Kansallinen Kokoomus korostaa olevansa rasisminvastainen puolue, joten sen nuorisojärjestö polttaa siltoja niin emopuolueeseensa, kuin myös muihin poliittisiin nuorisojärjestöihin. Kokoomusnuoret pelaavat samoilla sanoilla, kuin Jussi Halla-Aho edellisellä viikolla, tajuamatta että positiivinen syrjintä ajaa myös heidän etujaan. Esimerkiksi sotaveteraanien tukeminen ja hoito perustuu positiiviseen syrjintään.

Hyvinkään seudun Vasemmistonuoret ovat aina korostaneet, että nuorten aktiivisuus paikallistasolla on erittäin tärkeää. Tietyissä kysymyksissä nuorten yhteistyö yli puoluerajojen on ensisijaista.

Kuitenkin rasismia emme voi hyväksyä ja niin kauan kuin kokoomusnuoret flirttailevat rasismin kanssa, on yhteistyömme mahdotonta. Toivomme, että Kokoomusnuoret tarkistavat radikaalisti kantojaan ja ne järjestön jäsenet jotka tuomitsevat rasismin, nousevat vastarintaan liittohallituksessa vallitsevaa ahdasmielisyyttä vastaan.

 

Lisätietoja:

Juuso Aromaa
Puheenjohtaja, Hyvinkään seudun Vasemmistonuoret
0451321773 juusoaromaa@gmail.com

Li Andersson Vasemmistonuorten johtoon

Kirjoittanut Eliisa Alatalo

Alkuperäinen artikkeli osoitteessa http://www.vasemmistonuoret.fi/

.

Li Andersson, Juuso Aromaa ja Hanna Sarkkinen (oik.)

Vasemmistonuorten liittokokous valitsi puheenjohtajaksi turkulaisen Li Anderssonin, 24. Äänet ehdolla olleiden Anderssonin ja Milla Pyykkösen välillä olivat 96-72. Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Juuso Aromaa Hyvinkäältä, toiseksi Hanna Sarkkinen Oulusta.

“Vasemmistonuoret on yksi Suomen vaikutusvaltaisimmista ja näkyvimmistä poliittisista nuorisojärjestöistä. On kunnia päästä tämän upean järjestön johtoon”, Andersson sanoo.

Tuore puheenjohtaja vaatii positiivisia vaihtoehtoja eurokriisin ratkaisemiseksi.

“Vasemmiston ei pidä hyväksyä Euroopan unionin pysyvää vakausmekanismia Kokoomuksen ja Sosiaalidemokraattien tekemillä ehdoilla, jotka todellisuudessa tarkoittavat valtionomistuksien pakkohuutokauppaamista sekä velvoittavat julkisten menojen mittaaviin leikkauksiin. Euroopan keskuspankin roolia on muutettava ja Euroopan investointipankkia on osallistettava työttömyyden torjuntaan ja investointien tekemiseen. Lisäksi Euroopan unionin sisällä on elvytystoimena otettava käyttöön perustulo”, Andersson jatkaa.

Vasemmistonuorten varapuheenjohtaksi oli ehdolla kolme henkilöä, Tatu Ahponen, 27, Tampereelta, Juuso Aromaa, 24, Hyvinkäältä ja Hanna Sarkkinen, 23 Oulusta.  Vasemmistonuorten ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Juuso Aromaa äänin 133 ja toiseksi varapuheenjohtajaksi Hanna Sarkkinen äänin 127. Tatu Ahponen sai 52 ääntä.

Vasemmistonuorten 26. liittokokous valitsi myös järjestön hallituksen seuraavaksi kahdeksi vuodeksi. Hallituksen varsinaisiksi jäseniksi valittiin Tiina Järvi, Elina Sandelin, Joonas Björkbacka, Petteri Moilanen, Tiia Meuronen, Joona Mielonen, Antti Saarelainen, Henri-Pekka Solala, Petrus Kauppinen, Helena Hangaslahti, Henrik Nyholm, Kaisu Suopanki, Niia Virtanen, Emma Heimonen, Tatu Ahponen, Toni Mäkinen ja Mari-Helmi Pirhonen.

Varajäseniksi valittiin Sofia Rostén, Sade Kondelin, Aliisa Pyykkönen, Anni Ahlakorpi, Jaana Viskari, Jarkko Vuorinen, Sini Savolainen, Mikko Rajakangas, Maija Laurila, Cecilia Begström, Justus Molberg, Ville-Veikko Pulkka, Javiera Marchant Aedo, Tiina Heikkilä, Heli Mahkonen, Antti Hartikainen ja Anton Tegelman.Li Andersson Vasemmistonuorten johtoon

ESVN: Juuso Aromaa Vasemmistonuorten varapuheenjohtajaksi

TIEDOTE 13.5.2011

Etelä-Suomen Vasemmistonuoret: Juuso Aromaa Vasemmistonuorten varapuheenjohtajaksi

Etelä-Suomen Vasemmistonuoret esittää hyvinkääläistä Juuso Aromaata Vasemmistonuorten ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi. Vasemmistonuorten 26. liittokokous pidetään 27.-29.5. Oulussa.

Aromaa on 24-vuotias konduktööri ja toimii lähiliikennekonduktöörien luottamusmiehenä. Juuso toimii kolmatta kautta Hyvinkään seudun Vasemmistonuorten puheenjohtajana ja hän on Vasemmistoliiton puoluevaltuuston jäsen. Eduskuntavaaleissa hän oli ensimmäistä kertaa ehdolla Uudenmaan vaalipiirissä saaden huikeat 1212 ääntä.

“Haluan vahvistaa Vasemmistonuorten toimintaa paikallisella tasolla. Vaikka jäseniä löytyykin jokaisesta kaupungista, jäsenyys ei silti konkretisoidu varsinaiseksi toiminnaksi. Toiminnan on lähdettävä paikallisesti ruohonjuuritasolta, mutta ilman tukea ja innostusta se ei onnistu”, huomauttaa Juuso Aromaa.

Aromaa tahtoo parantaa järjestön aluedemokratiaa ja toimia perustulon puolesta. Poliittisista teemoista Aromaa mainitsee itselleen läheisimmäksi työhön, toimeentuloon ja ympäristöön liittyvät kysymykset.

“Pelkän perustulon vaatimisen sijaan meidän tulisi tarjota erilaisia konkreettisia malleja. Perustuloa on käsitteenä selkeytettävä ja tehtävä siitä vähemmän utopistinen tavoite. Ympäristöasioissa minua kiinnostaa erityisesti liikkumisen ympäristövaikutukset sekä joukkoliikenteen edistäminen ja kehittäminen”, linjaa Aromaa.

“Vasemmistonuoret tarvitsevat myös Juuson kaltaista vahvasti työläistaustaista ja terävää vaikuttajaa, jolla on sana hallussa. Juusoa on muun muassa kehuttu hänen vakuuttavuudestaan ja hyvistä väittelijän taidoistaan. Juuso on paras vaihtoehto toimimaan Vasemmistonuorten varapuheenjohtajana”, lupaa Etelä-Suomen Vasemmistonuorten puheenjohtaja Antti Kurko.

Lisätiedot:

Antti Kurko
0408340286
puheenjohtaja
Etelä-Suomen Vasemmistonuoret

Juuso Aromaa
0451321773
puheenjohtaja
Hyvinkään seudun Vasemmistonuoret

Hyvinkään keskustaan maksuton wlan-yhteys

Vaihteeksi paikallisasiaa. Vastustimme VPJ Juuso Räihän kanssa Hyvinkään keskustan kauppakeskushanketta paljolti juuri sen takia, että se tekee suurta tuhoa kirjastoaukion puistolle. Kun kauppakeskus, vastustuksestamme huolimatta, kuitenkin toteutuu, päätimme antaa oman panoksemme projektille tämän ehdotuksen muodossa. Mielipidekirjoitus julkaistiin Aamupostissa 21.2.2011.

Hyvinkään keskustaan nousee jo hyvää vauhtia kauppakeskus Willa. Rakennus tulee osittain perinteikkään kirjastoaukion nurmikon päälle, joka on jo vuosia ollut nuorison suosima kesänviettopaikka. Suuri osa tästä nuorisosta siirtyy varmasti viettämään aikaansa uuden kauppakeskuksen käytäville ja liikkeisiin. Nyt pitää, jo kaupungin imagon nimissä, miettiä miten myös nuoret saadaan kokemaan olonsa tervetulleeksi tähän uuteen kaupunkitilaan.

Ehdotamme, että tähän Hyvinkään keskustaa radikaalisti muokkaavaan hankkeeseen lisätään kaikille maksuton wlan-yhteys, joka ulottuu kauppakeskukselta kirjastoon ja kirjastoaukiolle.

Langattomien yhteyksien ansiosta internetin käyttö on nykyään mahdollista keveillä kannettavilla tietokoneilla ja useimmilla matkapuhelimilla. Tällainen tapa käyttää verkkoa mahdollistaa reaaliaikaisen yhteydenpidon ystäviin, uutispalveluiden seuraamisen sekä fyysisestä paikasta vapaan asioiden hoidon ja työskentelyn.

Erityisesti nuoret osaavat taitavasti hyödyntää näitä palveluita. Koska kirjastoaukion kaventaminen oli takaisku juuri nuorille, on julkisten wlan-yhteyksien tarjoaminen mielestämme oiva korvaus tästä menetyksestä. (Myönnettäköön että kauppakeskuksen rakennustyömaan graffitiaita on sitä myös.)

Kauppakeskukset ovat puolijulkista tilaa. Kun tietty alue kaupungista rajataan seinien sisään ja asetetaan vartiointiliikkeen valvontaan, kuvitellaan herkästi myös että vapaamuotoinen ajanvietto ja ei-kaupallinen toiminta on alueella kiellettyä. Näin ei kuitenkaan saa olla. Langaton, maksuton ja julkinen internet-yhteys ei ole ainoastaan upea palvelu, vaan antaa käyttäjilleen viestin, että heidän läsnäolonsa hyväksytään vaikka he eivät toimisikaan aktiivisina kuluttajina.

Palvelu täytyy ulottaa kattamaan myös kirjasto aukioineen, jotta huomioon otetaan myös ne, jotka eivät tahdo kuluttaa aikaansa kauppakeskuksessa. Tämä myös korostaa kirjaston asemaa tiedonhaun tyyssijana.

Avoimen ja maksuttoman internet-yhteyden edut on huomattu jo useassa kaupungissa ja myös monet kauppakeskukset tarjoavat tätä palvelua asiakkailleen. Suomi on kuitenkin yleisesti jäänyt tässä kehityksessä jälkeen. Esimerkiksi Tallinnassa on maksuton langaton yhteys lähes koko kaupungin alueella, kun Helsingissä sellainen löytyy vain muutamilta alueilta. Joten jos Hyvinkää tarjoaisi tällaista palveluaan edes ydinkeskustassaan, voisimme ylpeänä sanoa olevamme edelläkävijöitä.

Tiedonhaku ja verkostoituminen ovat ensiarvoisen tärkeitä ominaisuuksia nykyaikaisessa elämässä. Kaikki parannukset jotka helpottavat tiedonhakua ovat parannuksia tasa-arvon ja demokratian toteutumiseen.

Toisenlainen politiikka on mahdollista

On kansalaisten rankkaa aliarviointia väittää, etteä rankoille leikkauslistoille ei ole vaihtoehtoa. Mielipidekirjoitus julkaistiin Aamupostissa 24.1.2011

Lähinnä hyvätuloisille suunnatut veronalennukset ovat johtaneet siihen, ettei julkisella taloudella ole riittävästi rahaa. Tätä monen miljardin euron vajetta ehdotetaan kurottavaksi julkisten palveluiden, eläkkeiden ja sosiaaliturvan leikkauksilla ja arvonlisäveron korotuksella. Valtionvarainministeriö ja Kokoomus ovat olleet tehokkaita paniikin lietsonnassa. Arvolisänveron korotus ja julkisten palveluiden rankka leikkaaminen on olevinaan ainoa vaihtoehto tilanteen korjaamiseksi. Tällaiset korjausliikkeet rankaisevat kuitenkin armottomimmin pieni- ja keskituloisia, kun tuotteiden ja palvelujen hinnat nousevat.

Kuitenkin tämä ja edellinen hallitus ovat alentaneet veroja yli kuusi miljardia euroa. Tämä on saman summa, mitä valtionvarainministeriö on laskenut tarvittavien leikkausten ja veronkorotusten määräksi. Vaje ja velkaantuminen ovat siis olleet poliittinen valinta, eivät seurausta talouden aiheuttamista pakoista.
Olemme Euroopan vähiten velkaantuneita maita huolimatta siitä, että viime vuosien veronalennukset on rahoitettu velalla. Veroja on alennettu etenkin kaikkein suurituloisimmilta. Suomen kokonaisveroaste on kaukana Ruotsista tai Tanskasta, mutta lähempänä monia eteläeurooppalaisia maita. Jotta suunta saadaan muutettua, pitää kevään poliittinen keskustelu pystyä suuntaamaan isoihin tärkeisiin asioihin: mitä veroja kerätään, keneltä ne kerätään, mitä verorahoilla tehdään, kuinka harmaa talous, sekä työttömyys saadaan kitkettyä ja miten köyhyys poistetaan.

Puuttuvia euroja voi koota palauttamalla työnantajien kelamaksu, josta kertyisi jo miljardi euroa. Peruuttamalla hyvätuloisille suunnatut verohelpotukset ja palauttamalla varallisuusvero saataisiin kasaan 3,5 miljardia euroa. Pääomatulojen saattaminen kunnallisverotuksen piiriin toisi kunnille reilut 2 miljardia euroa. Tällä hetkellähän ansionsa pääomatuloina nostava henkilö maksaa käyttämistään kunnallisista palveluista vain käyttömaksut, joka on tietenkin melko epäreilua muita kuntalaisia kohtaan.
Harmaan talouden myötä menetetyt verotulot arvioidaan yli 5 miljardiin vuodessa. Ainakin puolet (siis 2,5 miljardia) saataisiin talteen poistamalla verovapaa osingonjako, lisäämällä työpaikkojen vero- ja työehtovalvontaa sekä vahvistamalla heikoimmassa asemassa olevien työntekijäryhmien (siirtolaiset, nuoret, vaikeasti työllistyvät) asemaa.
Koko unionin laajuista finanssiveroa odotellessa voidaan meillä toteuttaa varovainen pääomasiirtojen verotus. Miksi rahan kauppaa ei verotettaisi, jos kaikkea muutakin kauppaa verotetaan? Esimerkiksi Lontoon pörssin puolen prosentin leimavero tuottaa briteille 7 miljardia vuodessa.

Niin ikään useita miljardeja euroja saadaan kasaan käymällä läpi kaikki 200 verotukea, joiden kokonaisarvo on peräti 18 miljardia vuodessa. Edellä luetellut uudistukset eivät vielä tarkoittaisi radikaaleja muutoksia. Riittää, että muutama virhearvio oikaistaan, pääomatulot saatetaan samalle viivalle palkkatulojen kanssa ja talousrikollisuus otetaan vihdoin tosissaan. Veronalennusten on väitetty rahoittavan itse itsensä, mutta tämä on perustunut sokeaan markkinauskoon, ei tosiasioihin. Sen sijaan tulonsiirrot pienituloisille toimivat huomattavasti tehokkaammin kuin sellaisten hyvätuloisten tukeminen, joilla on varaa piilottaa lisäeurot säästötilille.
Kriisiaikoina julkisen sektorin roolia pitää vahventaa, ei heikentää. Suomen jo valmiiksi heikko sosiaaliturva ja aliresursoidut terveys- ja vanhuspalvelut pitää hoitaa nykyistä paremmin.

Politiikassa ei ole koskaan vain yhtä vaihtoehtoa. Valtiovarainministeriön ja kokoomuksen esittämät leikkauslistat eivät ole välttämättömyys. Toisenlainen politiikka on mahdollista.

Puhe Hyvinkään Vasemmiston joulujuhlassa

Hyvinkään vasemmiston pikkujouluihin pyydettiin vanhan koulukunnan palopuhetta. Mielestäni tarjosin kuulijoille sitä mitä he halusivatkin.

Hyvät ystävät ja toverit.

Me olemme kaikki tavallisia ihmisiä. Me olemme duunareita, opiskelijoita ja eläkeläisiä. Ennenkaikkea me olemme poikia, tyttäriä, äitejä, isiä, veljiä ja siskoja.

Ja niinkun hyvin tiedetään, välillä tavan ihmisillä on suunta hukassa. Aina silloin tällöin tulee vastaan risteys, jonka äärellä seisomme eksyksissä, vailla päämäärää. Mutta veljet ja siskot, pelko pois, emme ole yksin, sillä meillä on toisemme!

Me marssimme yhteistuumin ja pää pystyssä vasemmalle. Me marssimme rintamana kohti ennenkuulumattoman tiukkaa vaalitaistelua, jossa on pelissä äärimmäisen paljon.

Koko hallituskautensa ajan, ovat kokoomus ja keskusta vihreiden avustuksella piinanneet meitä tavallisia ihmisiä. He ovat hyökänneet ennennäkemättömällä raivolla pienituloisten, opiskelijoiden ja eläkeläisten kimppuun. He ovat taistelleet tarmokkaasti lakko ja -järjestäytymisoiketta vastaan, sekä kampittaneet yliopistoja ja vapaan tieteen tekemistä. He ovat käyttäneet talouden taantumaa ja suurien ikäluokkien eläköitymistä keppihevosinaan täysin ideologiselle tuhopolitiikalle, ja ihmisten elämän kurjistamiselle.

Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen tutkimuksen mukaan Suomi on taantunut köyhyyden ja lapsiköyhyyden osalta 70-luvun alun tasolle. Tämä on suoraa seurausta viime vuosien politiikasta. Tämä on tosiasia joka pitää uskaltaa sanoa ääneen. Tämä on tosiasia, joka pitää takoa jokaisen äänestäjän kalloon, ettei heillä vaaliuurnilla olisi pienintäkään epäselvyyttä siitä, kenen syytä nykyinen kurjuus on.

Suomalaiset ovat onneksemme valistunutta kansaa. He kyllä tajuavat milloin heitä kusetetaan. Nimittäin tämä kansa on kyllästynyt porvarien riistopolitiikkaan ja janoaa muutosta. Vasemmiston on vastattava tuohon kutsuun. On tullut aika hylätä salonkikelpoisuus, lopettaa miljonäärien ja suuryritysten hyysääminen ja aloittaa työt kestävän, solidaarisen ja turvallisen Suomen puolesta..

Vaaliohjelmamme on selkeä, radikaali ja realistisesti toteutettavissa. Emme sorru imago-fuulaukseen, vaan kamppailemme tiukan asiapitoisella linjalla.

10 euron minimituntipalkka, 750 euron perusturva, harmaan talouden kitkeminen ja verovapaus alle 10000 euron vuosituloille. Nämä ovat kaikki järkeviä aloitteita, jotka selkeästi hyödyttävät yhteiskuntamme suuria massoja. Kyseessä ei myöskään ole pikkusievä ja tyhjäpäinen haihattelu. Puolue on lasketuttanut ehdotustemme kustannukset huippuekonomisteilla, jotka ovat todenneet ne toteuttamiskelpoisiksi.

Sosiaali ja -työpoliittiset uudistukset on mahdollista rahoittaa veropohjan laajentamisella ja pääomatulojen verotuksen saattamisella progressiivisuuden piiriin. Raha on otettava sieltä missä sitä on, eikä nyhdettävä pienituloisilta erilaisten tasaverojen muodossa.

Äänestäjien kuluttajansuoja on siis Vasemmistoliiton tapauksessa hyvä; jos ja kun voitamme vaalit ja pääsemme hallitusvastuuseen, on äänestäjien helppo seurata kuinka hyvin toteutamme lupaamaamme politiikkaa.

Meillä ei ole mitään syytä lähteä myötäilemään puheissamme Perussuomalaisia, tai ketään muutakaan. Emme aliarvioi äänestäjiä typerällä temppuilulla, vaan teemme tarmokkaasti omaa kampanjaamme reilun pelin hengessä. Tavoitteemme on 10% äänistä ja 20 eduskuntapaikkaa, joista 3 tulee uudeltamaalta. Uskon vakaasti että nämä tavoitteet ovat saavutettavissa kovalla työllä ja uskolla aatteeseemme.

Meillä vasemmistolaisilla on nimittäin eräs kiistämätön tosiseikka puolellamme. Koko historiamme ajan, olemme ajaneet altavastaajien ja työläisten etua. Asiat joita ihmiset pitävät hyvinä ja tärkeinä, kuten julkinen terveydenhuolto ja sosiaaliturva tai työntekijöiden oikeudet, ovat syntyneet kampailujemme tuloksena. Me olemme ennenkin olleet se muutosvoima, joka on taannut ihmisille ympäri maailmaa ihmisarvoisen elämän ja turvallisen, onnellisen arjen. Ei ole mitään syytä miksemme voisi olla samanlainen voima jatkossakin.

Tämäkin sali on täynnä ihmisiä, jotka uskovat joukkovoimaan, tasa-arvoisuuteen ja ihmisen pohjimmaiseen solidaarisuuteen. Te olette ihmisiä jotka ovat taistelleet, taistelevat ja tulevat taistelemaan paremman yhteiskunnan ja maailman puolesta. Se on asia josta kannattaa olla ylpeä.

Hyvät toverit, vastakkainasettelun aika jatkuu, kamppailujen aika on nyt.

Kansanäänestykset ovat onnistuneinta demokratiaa

Artikkeli julkaistiin Aamupostissa 23.11.2010. Hyvinkää on minulle rakas paikka, tunnen ihmiset ja kulmat kuin omat taskuni. Siksi onkin inhottavaa katsoa miten kaupungin peruspalveluita ajetaan systemaattisesti alas ja keskusta-aluetta raa’asti myllättään. Tässä tekstissä puran niitä tuntoja.

Hyvinkään kaupungin valtuuston puheenjohtaja ja Kokoomuksen kansanedustajaehdokas Annika Kokko kehuu päätöksentekoa Hyvinkäällä ”onnistuneeksi demokratiaksi” (AP 15.11.). Kuitenkin kaupunkimme ydinkeskusta on nyt myyty. Yleensä kun jotain arvokasta myydään, niin kaupasta saadaan reilusti rahaa.

Mutta eipä ole Hyvinkää saanut. Kaupoista ovat lähinnä hyötyneet BRA-kiinteistöyhtiö, kaupunginhallituksen puheenjohtaja Antti Rantalainen (kok.), Expertin kauppias ja kansanedustajaehdokas Kari Järvenpää (kok.), sekä Kesko ja Prisma. Hyvinkääläisten velkataakka on kuitenkin kasvanut hurjasti, samalla kun veroprosentti on noussut. Vuonna 2001 kunnallisveroprosentti oli 17.50, nyt se on 19.25 ja vuonna 2012 todennäköisesti jo 20. Velkaa oli vuonna 2003 alle 32 miljoonaa, viime vuoden tilinpäätöksessä yli 83 miljoonaa ja asuntomessujen valmistumisen jälkeen lähes 148 miljoonaa euroa. Siis reilusti yli 3000 euroa jokaiselle hyvinkääläiselle.

Asuntomessualueen, johon tulee upeita lukaaleja rikkaille, lisää reilusti Hyvinkään investointitasoa ja lainamäärän kasvua. Kaupunginjohtaja Lahti julistaa, että esitys kaupungin henkilöstön kahden viikon lomautuksesta on pientä verrattuna siihen mitä on tulossa. Puheenjohtaja Rantalainen säestää, että perusturva käyttää enemmän rahaa kuin kaupungilla on varaa, sieltä siis on leikattava.

Kaikki valtuustoryhmät, perussuomalaisia myöten, ovat tässä samassa huumassa mukana. Vain Vasemmiston valtuustoryhmä on sitä mieltä, että kaupungin ensisijainen tehtävä on hoitaa vanhukset, lapset ja sairaat, sekä kouluttaa nuoriso tulevaisuutta varten. Vasemmisto ei vastusta rakentamista tai kuntalaisia hyödyttäviä investointeja. Näihin pitää kuitenkin keskittyä sitten kun on rahaa, ei hirveän velan päälle.

Jos korot nousevat olemme ns. kusessa näillä velkamäärillä. Korkojen nousu on kuitenkin edessä, koska maailman talous on tällä hetkellä niin epävarmassa tilassa. Tähän on tultu onnistuneen demokraattisten päätöksenteon seurauksena. Tästä on vaikea selviytyä ilman, että palvelutasomme romahtaa tai että iso osa ulkoistetaan pelkästään voittoa tavoitteleville yksityisille yrityksille. ( Joka on tietenkin kokoomuksen ja liikemiesten tavoite).

Todellisuudessa meidän pitäisi keskittyä niihin asioihin, jotka määritellään Suomen perustuslaissa ja kuntalaissa julkisen vallan tärkeimmiksi tehtäviksi. Kunnan perustehtävä on edistää asukkaittensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä (KL § 1:3). Julkisen vallan on tuettava perheen ja muiden lapsen huolenpidosta vastaavien tahojen mahdollisuuksista turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu, sekä edistää jokaisen oikeutta asuntoon ja tukea asumisen omatoimista järjestämistä (PL § 19).

Näiden asioiden takana kuntalaiset varmasti ovat ja niistä ollaan myös valmiit maksamaan. Onnistunutta demokratiaa on se, että päätökset tehdään kuntalaisten tahdon mukaan. Jo ajat sitten olisi pitänyt kysyä, haluavatko hyvinkääläiset asuntomessuja, miljoonia maksavaa uutta kaupungintaloa, kyläkoulujen lopetusta, lämmitettävää jalkapallokenttää, miljoonan hiihtosiltaa, harrastajateattereiden alasajoa ja niin edelleen. Olisi pitänyt kysyä haluavatko hyvinkääläiset että vähillä verorahoilla reissataan Roomat ja Kiinat vai olisiko sittenkin pitänyt kohennetaa kuntalaisten hyvinvointia.